maanantai, 19. joulukuuta 2011

Viisi yötä jouluun :)

Ja nyt uskallan paljastaa, että aloitin kuin aloitinkin December Dailyn :) Useampi sivu on jo valmiina, mutta vasta kaksi kuvattuna. Meidän joulukirja koostuu niin perinteistä, koristeista, tunnelmakuvista kuin tavallisesta arjestakin.

Olen kumman innoissani väsännyt kirjasta yömyöhään, vaikka yleensä olen pedissä viimeistään kymmeneltä. Mutta se on se joulumieli :) Ja se, että tämä joulun albumi syntyy jouhevammin kuin normi 30x30 skräppileiska. Samaten koristeita ja jouluaiheisia papereita on yllin kyllin, mistä valita ja siitä iso kiitos kuuluu tädilleni, Annelle. Hän lahjoo minua usein askarteluaiheisilla lahjoilla joulun jälkeisenä synttärinäni - sekä aina harvoin kun nähdään. Kultainen Anne <3

Tässä pari kuvaa, päivistä 1-4. Albumi kasaantuu tällä tavalla: kaksi päivää per sivu, mutta saattaa olla että aatto/joulupäivä saavat oman, kokonaisen sivunsa. Enkä ole vielä päättänyt, loppuuko albumi jouluun vaiko uuden vuoden aattoon.




Kuvailen muita sivuja huomenna päivännäöllä - jos joulukiireiltäni ehdin :)

sunnuntai, 4. joulukuuta 2011

Arjen pieniä iloja

Päiväuniaikaan on ihana hemmotella itseään.

Täydellinen hiljaisuus ja kuppi kuumaa kerma-kardemumma-kahvia. Namm!


Kalenteriluukkuja...


Jokainen muksu saa valita kaupasta omansa - kohtuuhintaisen. Emppu ottaa Dumle-kalenterin, Junnu perinteisen suklaakalenterin ja Samppa Haribo- kalenterin.

Ensimmäisenä päivänä käy tietenkin niin, ettei Samppa tykkääkään Haribokarkeistaan. Junnu lupaa vaihtaa kalentereita Sampan kanssa.

Seuraavana aamuna käy ilmi, ettei Junnukaan tykkää Hariboista. Äiti lupaa ostaa Sampalle suklaakalenterin ja Junnu saa oman, alkuperäisensä takaisin. Emppu ei halua vaihtaa, koska Dumlet on kuulemma parhaita.

Äiti etsii monesta eri kaupasta perjantai-iltapäivän ruuhkassa, kiireellä ennen koulunsa alkua Sampalle kalenteria. Ei löydy enää mistään.

Äidin koulu loppuu onneksi tuntia aikaisemmin ja äiti päättää käpäistä lähikaupassa. Jess! Disney/Pixar Cars kalentereita puoleen hintaan! Päivä pelastettu!

Kotona äiti lupaa Cars-kalenterista Junnulle yhden suklaan menetetyn oman suklaansa tilalle ja Sampalle yhden. Junnu syö omansa ja Samppa avaa luukun, josta ilmestyy pyyhekumi.

Huuto kuuluu todennäköisesti tulevaisuuteen asti.

Äiti tekee taas mahtavan löydön: Cars-kalenetrissa on kaksi luukkua ykköspäivälle ja kaksi luukkua kahdellekymmenelleneljännelle päivälle. Toisessa "lelu", toisessa suklaa.

Samppa hiljennetty.

Kaikilla mieluinen kalenteri.

Äiti saa Haribon minipussin joka aamu.

Rauha.

torstai, 1. joulukuuta 2011

Saunotuttaa

Viime viikonloppuna saunoimme omassa saunassa ekaa kertaa puoleentoista vuoteen. Voi, miten ihanat löylyt Meidän Saunassa saakaan :)

Vielä uupuu listoja mm. ikkunan ympäriltä, mutta nehän ehtii...Parasta on, että voidaan saunoa aina kun mieli tekee.


"Osta meiltä tonnilla lauteet, saat kivan laudeliinan kaupan päälle! T: Puumarkku" ;)



Listojen lisäksi saunassa ei ole vielä mitään valaistusta. Kohdalle ei ole osunut mitään tunnelmaan ja mieleen sopivaa. Jatkamme etsintöjä, ja siihen saakka saunomme kynttilän valossa, mikä on varsinkin mulle hyvin mieluisa juttu. En tarvi saunaani sen parempia valoja oikeastaan lainkaan!



Ihanaa ensimmäistä joulukuun päivää!



maanantai, 28. marraskuuta 2011

Joulu hiipii meidän kotiin

Jos ette tienneet, rakastan joulua. Ainakin sen odotusta ja haaveilua ja tunnelmointia ;)

Eilen oli ensimmäinen adventti ja se tietää meillä sitä, että joulukoristeet kaivetaan esille ja niitä aletaan asettamaan sinne ja tänne. Valot ikkunoihin, jouluisia verhoja ja liinoja ja mattoja vaihdellaan. Koristeet hakevat paikkaansa ja siirtelen niitä paikasta toiseen, jotta kaikille löytyy se oikea kolo.

Nyt muutama kuva joulusta, joka saapuu meille pikkuhiljaa. Olohuone kaipaa vielä jouluisia koristetyynyjä.


Miehen lemppari takansytytysjakkara sopii hyvin jouluiseen kotiin. Jakkara on käsittääkseni mieheni äidinäidinisän tekemä. Pohjassa on vuosiluku 1891.


Näitä ihania huurteisia koristeomenia löysin Sinooperi Homestoresta ja ne päätyivät purkkiin lumipallojen kanssa.



Tänä vuonna rikon omia perinteitä sikäli, että keittiön ikkunaan en laittanut perinteistä haarakynttelikköä. Tämän ostin muutama viikko sitten jo paikallisesta "sekatavarakaupasta" ja se on koristanut ikkunaa siitä saakka. Se oli minusta niin kaunis ja talvinen, etten raaskinut vaihtaa sitä kynttelikköön.


 Asetelma olohuoneen sivupöydällä. Todennäköisesti muuttuu vielä moneen kertaan ennen joulua :)


Kuvausassistenteilta en välty ikinä! Ja mattokin vielä rullaantuu vuoden rullalla olon jäljiltä...




Vielä en puhu mitään December Dailysta tai Project Lifesta tai itsetehdyistä joulukorteista. Jos innostukseni riittää, bloggaan näistä aiheista lähitulevaisuudessa.

Nyt glögikupposen ääreen :)



sunnuntai, 13. marraskuuta 2011

Isälle

En ole runoillut moneen aikaan. Tänään kuitenkin aamulenkillä lähti ajatus runosta isälle. Oli jotenkin sellainen päivä, herkempi.



On tänään päivä isien,
vaan omaani
mä nähdä voi en.

Hän on jossain
kaukana täältä.
Toivon, ett' taivaassa,
pilvien päällä.

On tänään ikävä
jälleen läsnä,
se tuntuu
jään lailla sydämessä.

Näen hänet kuitenkin
silmistä omien lasten
ja kuulen äänensä
korvaani vasten.

Isälle, tähtiin,
ajatukseni lähetän.
Rakkauden täyteisen,
lämpimän.



keskiviikko, 9. marraskuuta 2011

Harjoituksia

Olen harjoitellut korujen tekemistä. Hermot on mennyt noin satatuhatta kertaa, enkä vieläkään ole tyytyväinen vääntämiini silmukoihin. Ja kun en osaa tehdä niitä silmukoita, sorrun tyydyttämään koruntekonälkää helpoimman kautta --- pujottelemalla.

Tässä kuitenkin kuvapläjäys ensimmäisitä tuotoksista. Nyt vaivaa materiaalipula, mutta pian se helpottuu kunhan pääsen tänne ensi viikon sunnuntaina.











Koska olen harjoitellut sitä silmukoiden vääntämistä, olen väännellyt myös lukot metallilangasta osaan koruista. Ne on itseasiassa kauniita, ja uskon, että teen niitä itse jatkossakin. Ideoita olen etsinyt mm. kirjoista Ihania koruja helmistä ja metallilangasta (Linda Jones) ja Helmitaivas (Vireaho & Tammikari). Saa nähdä miten tekeleeni kestävät käytössä...Onneksi aina voi helmet ja muut korun osat ottaa talteen ja ideoida uusia koruja!

Koukuttavaa puuhaa, etten sanoisi....